History of Bell`Mano-Story
Minun ensimmäinen cockerini oli uros blue-roan Crawford Gilbert "Gisse" s. 23.10.1976. Ihanaluonteinen poika joka sai minut rakastumaan rotuun lopullisesti hamaan loppuun saakka.
Mejään tutustuttiin neljä vuotta myöhemmin vuonna- 80 ja sehän vei mukanaan, kun Gisse vielä osoittautui hyväksi jälkikoiraksi.: Ensimmäisenä syksynä tuli neljästä käydystä kokeesta neljä kakkostulosta ja seuraavana vuonna kolme ykköstä ja jälkivalion arvo . Gisselle otettiin kaveriksi Solkullas Madrid "Mano" mustavalkoinen poika, jolle jälkivalioksi tulo kesti vähän kauemmin, mutta tulihan se lopulta, taisi olla yksitoista vuotiaana -työvoittona- parempi myöhään kuin ei millonkaan .
Ensimmäinen ja kantanarttumme blue roan Walanos Billie Holiday "Bella" tuli meille vuonna 1988.
Kennelnimi Bell´Mano tulee kantanarttumme Bellan ja viimeisen uroksen Manon nimien yhdistelmästä. Ensimmäinen pentue syntyi vuonna 1991. Bellalla oli kolme loistavaa pentuetta : 5- 1 - 5 : yht 11 pentua.
Walano´s Billie Holiday "Bella" (blue roan, lonkat A/A), jonka isä oli Lynwater Scotsman, ja emä Crawford Rollcall. Molemmat olivat puhtaasti englantilaisista linjoista olevia cockereita. Bellan jokaisesta pentueesta jäi meille yksi pentu kotiin. Ensimmäisestä Bell´Mano Belinda "Lilli", toisesta FIN & S JVA Bell´Mano Pure Magic "Mimmi", ja kolmannesta FIN & S JVA Bell´Mano Misty Forest "Tytti".
Mejä-harrastuksen takia näyttelyt jäivät meillä aika vähiin. Myöhemmin on niissäkin käyty vähän enemmän Bellan pennuista kahdesta tuli myös hyviä jälkikoiria: Mimmi ja Tytti menestyivät molemmat hienosti kokeissa ja saivat myös ruotsin jälkivalion arvon . Mimmi oli luultavasti ensimmäinen suomalainen cockeri joka sai Ruotsin valionarvon.
Koiramme ovat perheenjäseninä. Pentuja meillä on vain satunnaisesti saatavana. Tähän mennessä maailmalle on lähtenyt 12 pentuetta, joista useat ovat menestyneet harrastuskoirina niin näyttelyissä, mejässä kuin tokossakin.
Koiraäideistämme: Bella oli hieno äiti , synnytykset hoiti ihan itse ja samoin pentunsa. Luonne oli mahtava, kiltti , huolehtivainen ja tuli kaikkien kanssa hyvin toimeen, koirien sekä ihmisten. Toinen samanlainen meillä on ollut Bellan tyttären Mimmin-tytär Hani, tuli tosiaan isoäitiinsä. Pennut oli Hanille kaikki kaikessa. Hän hoiti myös toisten pentuja kuin omiaan, halusi aina laatikkoon hoitamaan toistenkin pentuja.
Kasvattajasta tuntuu ihanalta saada kuulla mitä kasvateista on tullut ja minkälaisen elämän ovat eläneet, on aina kiva kuulla pennuista - ja vanhemmistakin kasvateista.
Olgan pentueesta ainakin kaksi on elänyt vanhaksi :" Goldi"- Golden Kiss, orange roan eli noin 13v. ja" Rolli"-Rolling Stone, blue roan melkein 14vuotiaaksi.
Bellan pennuista "Ressu" Ressu Redford - s.1991 blue roan tan poika, elänyt yli15vuotiaaksi ja Bellan 3:nesta pentueesta" Otto" Royal Secret- blue roan poika, s. 27.12.1994 eli 15v.4kk kunnioittavaan ikään - ja sai elää terveenä pitkän elämän.
Tytin ainoasta pentueesta s. 9.11.1999 on pian 13v ja synttäreitä viettäviä on ainakin kolme sisarusta: All My Loving: Ringo, lähti aikoinaan Joensuuhun ja itketti mua kun lähti niin kauas, mutta asuu nykyään täällä Helsingissä ja voi kuulemma hyvin. Angel Eyes : Ninni asuu myös tässä lähellä ja täällä kotona köpöttelee She Loves You: Viivi.